Traumaterapia


Krooninen trauma voi löytyä monien mielenterveysongelmien taustalta. Lapsuuden aikaisten traumojen pääasiallisimpia aiheuttajia ovat henkinen ja fyysinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen, perheväkivalta, vanhempien mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö.

Nämä lapsuuden ongelmat heijastuvat myöhempään elämään aiheuttaen sosiaalisia- ja tunne-elämän ongelmia, riskikäyttäytymistä, ja voivat myöhemmin johtaa sairastumiseen. 

Krooninen trauma voi löytyä monien mielenterveysongelmien taustalta. Lapsuuden aikaisten traumojen pääasiallisimpia aiheuttajia ovat henkinen ja fyysinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen, perheväkivalta, vanhempien mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö. Nämä lapsuuden ongelmat heijastuvat myöhempään elämään aiheuttaen sosiaalisia- ja tunne-elämän ongelmia, riskikäyttäytymistä, ja voivat myöhemmin johtaa sairastumiseen. 


Kiintymystraumat syntyvät varhaisen kiintymyssuhteen ja sen epäonnistumisen tai vahingoittumisen seurauksena. Nämä ovat vuorovaikutuksellisia ongelmia, joiden syntymiseen voivat vaikuttaa edellä mainittujen lisäksi myös edestakaiset sijoitukset, vanhemman menehtyminen, pitkäaikaiset sairaudet ja niihin liittyvät pelottavat tutkimukset, sairaalassaolot ja yksinäisyys. Kiintymysongelmien syntymiseen voivat vaikuttaa myös sekä lapsesta että hoivaajasta johtuvat yksilölliset ja persoonalliset tekijät. 


Lasten terapiassa rakennetaan turvallinen kiintymyssuhde eli opetetaan kiintymystaitoja tuetusti ja pitkäjänteisesti. Kiintymystaitoihin kuuluu toiseen ihmiseen luottaminen, kuulluksi ja hyväksytyksi tuleminen, toisen kuunteleminen, molemminpuolinen kunnioitus, pettymysten sieto, taito säädellä omia tunteita sekä sosiaalisia suhteita, taito virittyä toisen mukaan, taito jakaa yhteinen huomion kohde. 

Terapiassa asiakasta autetaan tulemaan näkyväksi omien vahvuuksiensa avulla, ja yhdessä etsitään näitä vahvuuksia. Autetaan myös sosiaalisten säätelytaitojen kehittymisessä. 

Aivot ovat plastiset ja uusia asioita voi oppia koko elämän ajan. Se vaatii sitkeää ja aikaa vievää työtä, johon kuitenkin kannattaa panostaa, koska näin voidaan välttyä mahdolliselta myöhemmältä psykopatologialta nuoruus- tai aikuisiässä. 


Kiintymystrauman hoitaminen voi muuttaa ihmisen koko elämän, johtaa uusille raiteille ja antaa uuden mahdollisuuden ehjään minuuteen ja tasapainoiseen ja terveeseen elämään. 

Aikuisten terapiassa niin ikään alusta alkaen aletaan yhteistyössä kehittää turvallista terapiasuhdetta, ja luodaan vakaat peruspuitteet, jotka tukevat terapiaa. Aikuisten pitkään traumatisoituneiden potilaiden hoito etenee vaiheittain. Tarkoitus on tasapainottaa psyykkistä energiaa, opetella sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja sekä purkaa traumoihin ja kiintymyssuhteisiin liittyviä fobioita. 


Traumoja voi tarkastella rakenteellisen dissosiaation teorian kautta, joka on Adarian erityisosaamisen aluetta. Rakenteellisen dissosiaation teoria on integroiva teoria, ja se hyödyntää muun muassa psykodynaamista, psykoanalyyttistä, kognitiivista, behavioraalista, kiintymyssuhde- ja neurokehityksellistä lähestymistapaa. 





Adarian tarjoamat trauma­terapiapalvelut: 

Arviointijakso: 5-8 kertaa,
45 – 60 min kerrallaan.

   

  • Aikuisten arviointi tapahtuu kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla (S.D.Q.-20, DES, DHTOH)
  • Tarkoituksena on selvittää traumaan liittyvien oireiden ja häriöiden laajuutta ja kerätä pohjatietoa terapiaa varten. 
  • Lasten arviointi painottuu vuorovaikutukseen, tunne-elämään ja minäkuvaan. 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

  

  

 

Yksilöterapia: 1-2 kertaa viikossa, 60 min kerrallaan

   

  • Aikuisten terapiassa tavoitteena on integroida traumaan liittyvät muistot osaksi potilaan minää. Mahdollisuus vaiheittain orientoituneeseen hoitoon.
  • Lasten terapiassa pääpaino on turvallisella terapiasuhteella ja uusilla korjaavilla kokemuksilla, fobioiden purkamisella, luottamuksen saavuttamisella ja persoonallisuuden inegriteetin saavuttamisella. 

 

Sekä lasten että aikuisten terapia edellyttävät riittävän pitkää sitoutumista. Ennen terapian alkua selvitetään haastatteluilla valmius sitoutua monta vuotta kestävään prosessiin. 

  

   

 

 

 

Kela korvaa terapiaa

Kelan vaikeavammaisten lasten ja nuorten musiikkiterapiaa on mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena mikäli asiakkaalla todetaan ongemia, jotka ilmenevät mm. vaikeuksina koulunkäynnissä, opiskelussa ja työssä. Kelan korvaaman musiikkiterapiajakson edellytyksenä on yleensä musiikkiterapeutin arvio musiikkiterapiatarpeesta sekä lääkärin lausunto. 


KYSY LISÄÄ
Share by: